Millaisia korvauksia maksetaan potilasvahingosta?
Oletko miettinyt millaisia korvauksia voisit mahdollisesti saada potilasvahingosta? Näitä samoja asioita on pohtinut moni muukin, sillä saamme säännöllisesti yhteydenottoja liittyen potilasvahingon johdosta maksettaviin korvauksiin. Käsittelemme tässä artikkelissa pääpiirteittäin yleisimpiä potilasvahingon johdosta maksettavia korvauksia.
Korvausten hakeminen potilasvahingosta
Jotta voisit saada korvauksia epäilemästäsi potilasvahingosta, tulee sinun tehdä potilasvahinkoilmoitus Potilasvakuutuskeskukseen. Tämän jälkeen Potilasvakuutuskeskus selvittää hoitosi asianmukaisuuden ja antaa sinulle päätöksen asiassa, eli onko kyseessä lain mukaan korvattava potilasvahinko vai ei.
Potilasvahinkoilmoituksen yhteydessä sinun ei kannata ilmoittaa euromääräisiä korvausvaatimuksia tai sinulle aiheutuneita kustannuksia, sillä näitä ei huomioida vielä tässä vaiheessa käsittelyä.
>> Lue täältä lisää siitä, milloin ja miten tehdä potilasvahinkoilmoitus.
Varsinaisia korvauksia haetaan erillisellä korvaushakemuksella vasta sen jälkeen, kun olet saanut myönteisen korvauspäätöksen Potilasvakuutuskeskuksesta. Toisin sanoen myönteisen korvauspäätöksen jälkeen voit ilmoittaa sinulle aiheutuneet kustannukset ja ansionmenetykset yms. Lisäksi Potilasvakuutuskeskus arvioi, kuinka paljon sinulle on aiheutunut vahinkoa potilasvahingon seurauksena ja maksaa tästä haitasta haittakorvauksia.
>> Lue tarkemmin korvausmenettelystä potilasvahingon sattuessa.
Potilasvahinkoon liittyvät tarpeelliset kulut
Kaikki potilasvahingon vuoksi aiheutuneet tarpeelliset kulut korvataan täysimääräisesti potilasvakuutuksesta. Sinulle aiheutuneiden kulujen, kuten esimerkiksi sairaanhoito-, lääke- ja fysioterapiakulujen tulee olla tarpeellisia potilasvahingon vuoksi, jotta nämä korvataan.
👉🏻 Tämä tarkoittaa muun muassa, että sellaisia kuluja ei korvata, jotka olisivat aiheutuneet sinulle joka tapauksessa ilman potilasvahinkoakin. Tällöin joudutaan luonnollisesti arvioimaan, ovatko esimerkiksi lääkärikäynnit ja fysioterapiakäynnit olleet tarpeellisia potilasvahingon vuoksi vai olisitko tarvinnut kyseistä hoitoa ilman potilasvahinkoakin jonkin vamman tai perussairauden vuoksi.
Tyypillisiä korvattavia kuluja ovat potilasvahingon aiheuttamat tarpeelliset ylimääräiset sairaanhoitokulut. Korvattaviksi voivat tulla esimerkiksi hoitopäivä- ja poliklinikkamaksut, lääkärinpalkkiot, laboratoriotutkimukset, lääkekulut, fysioterapia, kuntoutus ja ylimääräiset apuvälinekustannukset.
Muita potilasvahingosta aiheutuneita tarpeellisia korvattavia kuluja voivat olla esimerkiksi hoidosta aiheutuvat matkakulut, hoitotuki tai kohonneen kodinhoidon kustannukset sekä vaatelisä.
Hoitotuen korvaaminen edellyttää, että vahingonkärsinyt tarvitsee kotihoidossa apua ns. henkilökohtaisissa toimissaan, kuten pukeutumisessa ja peseytymisessä ja tästä aiheutuu hänelle ylimääräisiä kustannuksia. Hoitotuen luokkia on kolme. Hoitotuki määritetään ja korvataan vamman laadun ja siitä aiheutuneen avuntarpeen mukaan.
Kohonneiden kodinhoidon kustannusten korvaaminen edellyttää, että vahingonkärsinyt tarvitsee apua raskaimmissa kodin töissä eikä taloudessa ole muita perheenjäseniä. Vahingonkärsineen toimintakyky voi olla niin heikko, ettei hän pysty itse selviytymään kodinhoidosta ja kodin kunnossapitotöistä. Mikäli vamma ei oikeuta hoitotukeen tai jos hoitotuki ei riitä kattamaan kaikkea vahingosta johtuvaa lisäapua, voidaan epäsäännöllisestä vieraan avun käyttämisestä aiheutuneet kulut korvata kohonneina kodinhoitokuluina.
Lisäksi voidaan korvata vaatelisää, jos vahingon vuoksi tarpeelliset apuvälineet tai niiden käyttö aiheuttaa kotona asumisen aikana vaatteiden kulumista tai likaantumista. Potilasvahingon vuoksi tarpeelliset apuvälineet voivat kuluttaa vaatteita tavallista enemmän, kuten esimerkiksi proteesin, kyynär- tai kainalosauvojen taikka pyörätuolin käytöstä aiheutuva tavanomaista suurempi vaatteiden kuluminen. Vaatteet voivat myös potilasvahingon vuoksi likaantua tavanomaista enemmän, kuten vuotavan haavan tai avannepussin käytön seurauksena. Vaatelisän korvausluokkia on kaksi. Korvausluokka määritetään sen mukaan, kuinka paljon apuvälineen käytöstä aiheutuu vaatteiden kulumista tai likaantumista.
Ansionmenetys
Jos työntekijä tai yrittäjä menettää potilasvahingon aiheuttaman työkyvyttömyyden seurauksena ansiotuloja, korvataan ansionmenetys täysimääräisesti.
Korvaus ansionmenetyksestä määritellään todellisen vahingon mukaisesti. Lähtökohtana korvauksen määrittämiselle pidetään sitä tulotasoa, jonka vahingonkärsinyt ansaitsi välittömästi ennen potilasvahinkoa palkansaajana tai yrittäjänä. Jos vahingonkärsineen tulot ovat vaihdelleet ennen potilasvahinkoa, joudutaan korvauksen määrä arvioimaan edeltävien vuosien tulojen mukaan.
Ansionmenetyksen laskeminen on toisinaan hyvin haastavaa erityisesti tilanteissa, joissa vahingonkärsineellä on ollut useita lyhyitä työsuhteita, työttömyyttä tai hänen tulotasonsa on vaihdellut paljon potilasvahinkoa edeltäneiden vuosien aikana. Lähtökohtana korvauksen määrittämisessä on arvio siitä tulosta, jonka vahingonkärsinyt työntekijä tai yrittäjä olisi todennäköisesti saanut, jos potilasvahinkoa ei olisi sattunut.
Ansionmenetyskorvausta voidaan maksaa myös osittaisen työkyvyttömyyden perusteella. Tällöin maksetaan korvauksena potilasvahingosta seurannut tulojen vähentyminen tosiasiallisen menetyksen mukaan.
Kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta
Kivulla ja säryllä sekä muulla tilapäisellä haitalla tarkoitetaan nimensä mukaisesti sitä tilapäistä elämänlaadun heikentymistä, mitä vahingonkärsineelle on potilasvahingosta aiheutunut. Ymmärrettävästi korvauksen suuruus riippuu monesti asiasta, minkä vuoksi arviointi on aina tapauskohtaista.
Tilapäisen haitan korvauksella hyvitetään potilasvahingosta aiheutuvaa kipua ja särkyä, muuta
vahingosta aiheutuvaa vaivaa, epämukavuutta ja elämänlaadun heikkenemistä sekä tavanomaista
psyykkistä rasitusta.
Saamme välillä ihmetteleviä kysymyksiä siitä, miksi jokin läheinen on saanut hieman enemmän korvauksia, vaikka hänelle on aiheutunut lähes vastaavanlainen vahinko. Korvauksen määrä perustuu kuitenkin aina kokonaisharkintaan, jossa huomioidaan kunkin vahingon erityispiirteet. Siten samantapaisesta vahingosta, kuten esimerkiksi hermovammasta, voi vahingonkärsineet saada erisuuruisen korvauksen. Mikäli läheinen on saanut hieman enemmän korvauksia, on hänelle oletettavasti aiheutunut laadultaan hieman vakavampi vamma, mikä edellyttää myös pitempikestoista hoitoa ja toipumista.
Kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen määrään vaikuttaa ensinnäkin henkilövahingon laatu, eli millaisena aiheutunut vahinko ilmenee (esimerkiksi ruhje, luunmurtuma, hermovamma, aivoinfarkti). Toiseksi korvauksen määrään vaikuttaa myös aiheutuneen vahingon vakavuus, kuten onko kyseessä yksinkertainen pieni luunmurtuma vai pirstaleinen murtuma. Arvioinnissa otetaan lisäksi huomioon millaista hoitoa tarvitset vahingon vuoksi. Jotkin vahingot voivat esimerkiksi edellyttää leikkaustoimenpiteitä tai pitkäaikaista sairaalahoitoa, joten siksi nämä asiat vaikuttavat myös korvauksen suuruuteen. Luonnollisesti korvauksen määrään myös vaikuttaa, kuinka kauan toipuminen kestää.
Tilapäisen haitan korvaus on pienimmillään satoja euroja ja suurimmillaan tuhansia euroa riippuen vahingon laadusta ja laajuudesta. Tilapäisen haitan korvaukset määrätään soveltamalla vahingonkorvauslain säännöksiä ja liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan ohjeita ja normeja. Myös liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan ratkaisukäytäntö otetaan korvausten määrässä huomioon.
Esimerkiksi lieviä vammoja ovat tyypillisesti mm. erilaiset ruhjevammat, yksinkertaiset luunmurtumat tai nivelen sijoiltaanmeno ja hyvin lievä aivovamma. Lievissä vammoissa tilapäisen haitan korvaus on tyypillisesti 300-1400 euroa. Lievää vaikeampia vammoja ovat tyypillisesti mm. murtumat, jotka voivat vaatia leikkaushoitoa, vaikea sijoiltaanmeno, lievä aivovamma, sormen menetys ja kaularangan alueen vamma, johon ei liity merkityksellistä hermorakenteiden vauriota. Lievää vaikeammissa vammoissa tilapäisen haitan korvaus on tyypillisesti 1400-4200 euroa.
Vähäisestä vahingosta ei kuitenkaan makseta korvausta. Tyypillisesti tällaisena vähäisenä vahinkona on pidetty esimerkiksi ihonaarmuja, pieniä haavoja ja nyrjähdyksiä. Korvauskäytännössä vahinkoa pidetään vähäisenä, jos siitä aiheutuu potilaalle vain lievää kipua ja särkyä, jos siitä ei jää hänelle pysyvää toiminnallista haittaa tai kosmeettista haittaa tai jos hänen maksettavakseen jäävät kustannukset ovat korkeintaan 200 euroa.
Pysyvä toiminnallinen haitta
Pysyvällä haitalla tarkoitetaan vahingonkärsineen pysyvää elämänlaadun heikentymistä loppuelämän ajan. Pysyvä haitta voi olla esimerkiksi toimintakyvyn aleneminen, kuten silmän sokeutuminen. Pysyvä haitta voi olla myös kosmeettinen haitta, kuten arpi.
Yksityiskohtaista vastausta pysyvän haitan korvauksen määrään on mahdoton antaa. Korvaukset vaihtelevat muutamasta tuhannesta useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Korvauksen määrääminen on tapauskohtaista. Luonnollisesti mitä vakavammasta ja laajemmasta vahingosta on kyse, sitä suuremmat ovat myös haittaluokan korvaukset.
Pysyvän haitan korvaukseen vaikuttaa myös vahinkoa kärsineen ikä. Toisin sanoen nuori ja iäkkäämpi henkilö saavat täsmälleen samasta vahingosta erisuuruisen korvauksen, koska korvaus on tarkoitettu loppuelämän korvaukseksi vahingosta aiheutuneesta haitasta.
Vammat ryhmitellään vaikeusasteen mukaan 20 haittaluokkaan. Pysyvän haitan haittaluokka määritellään työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetun asetuksen (768/2015), sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokka-asetuksen (1012/1986) tai sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (1012/86) mukaisesti riippuen milloin vahinko on sattunut.
Jos potilasvahingosta aiheutuu pysyvää kosmeettista eli ulkonäöllistä haittaa, kuten arpi, hyvitetään se kosmeettisen haitan korvauksella. Korvausta määriteltäessä huomioidaan arven laajuus, muoto, väri, sijainti ja näkyvyys. Korvauksen määrään vaikuttaa myös vahingonkärsineen ikä.
Pysyvän kosmeettisen haitan korvaukset määrätään soveltamalla yllä mainittuja vahingonkorvauslain säännöksiä ja liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan ohjeita ja normeja. Myös liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan ratkaisukäytäntö otetaan korvausten määrässä huomioon.
Milloin ottaa avuksi potilasvahinkoihin erikoistunut juristi?
Mikäli saat kielteisen päätöksen tai vain hyvin vähän korvauksia potilasvahingosta, on oikea aika ottaa yhteyttä meihin Potilasvahinkojuristeihin. Potilasvahinkojen hoitaminen vaatii sekä oikeudellista että lääketieteellistä asiantuntemusta ja ymmärryskykyä.
Lakiasiaintoimisto Potilasvahinkojuristit Oy on yksi harvoista potilasvahinkoihin erikoistuneista lakiasiaintoimistoista. Autamme sinua ammattitaidolla potilasvahinkoihin liittyvissä korvausriidoissa. Korvauspäätös muuttuu sinulle todennäköisemmin myönteiseksi, kun potilasvahinkoasiasi on syvällisesti selvitetty ja valituskirjelmä juridisesti sekä lääketieteellisesti perusteltu.
Maksuttomassa alkuarviossa käymme yhdessä kanssasi läpi tilannettasi ja annamme sinulle arvion, miten asiassasi kannattaisi edetä sekä millaiset mahdollisuudet sinulla on myönteisen korvauspäätöksen saamiselle.
Ota matalalla kynnyksellä yhteyttä, niin jutellaan lisää!
